Päivitetty 23 helmikuuta 2005 jw
© J Westman 1997,1998,2000,2003,2005,2011.


KUUTAULUKOT.


1 Kuu ja Maa fyysisinä kappaleina.

Suure			Kuu		Maa					
Massa				7.334 E22 kg		5,977 E24 kg
				0,0123 Maan massaa	81,3 Kuun massa
Gravitaatioparametri		4 298 km3/s2		398 601 km3/s2
Läpimitta, ekvaattori		3 476 km		12 756,8 km
navasta navalle			3 474 km		12 713,8 km	
Geoidin litistyneisyys		1/1700			1/297
Leveysasteen pituus		30,31 km		111 km
Kaariminuutin pituus		0,505 km		1,852 m
Keskidensiteetti		3,341 g/cm3		5,517 g/cm3
Painovoima pinnalla(Maa=1)	0,1653			1,000
Painovoimakiihtyvyys		1,621 m/s2 		9,81m/s2 
Pinta-ala 		(Maa=1)	0,075			1,000
Volyymi			(Maa=1)	0,020			1,000	
Albedo, keskim.			0,07			0,5 +-0,1
Maria-pinnat			0,04
Ylämaat				0,14
Pakonopeus pinnalta		2 380 m/s		11 180 m/s
Pyörimisaika, siderinen		27,321 Maan vrk		;23 h 56 min
	synodinen		29,531 Maan vrk		24 h 00 min
Auringon näenn. liike		0.508 astetta/tunti	15,042 o/h
Tähtien näennäinen liike	0,549 astetta/tunti	15,000 o/h	
Magneettikenttä			6...300 gamma		30 000 gamma

Lämpövuo sisältä 2,5...3 mikrowattia/cm2 8,4 mikrow/cm2

2 Kuun rata.

Radan isoakseli			384 400 km
				60,268 Maan sädettä
Perigeum, keskim.		356 400 km
Apogeum, keskim.		406 700 km
Nopeus radalla, keskim.		1 030 m/s
perigeum			1 100 m/s
apogeum				  970 m/s
Perigeum edistyy		8,85 vuotta/kierros 
Keskieksentriteetti		0,0549
		maksimi		0,0666
		minimi		0,0432
Periodi				412 maan vrk
Radan kaltevuus, keskim		5,145 astetta ekliptikaa vastaan
		maksimi		5,19 astetta
		minimi		4,58 astetta
Periodi				173 vrk
Nutaatio (radan taso kiertyy
		 myötäpäivään)	18,6 vuotta/kierros
Kuu loittonee		 	 3 cm/vuosi
Painovoimakiihtyvyys, vaihtelut kuukierron aikana:
Maan ja Kuun välinen,keskim.	2,73 mm/s2
		 suurimm.	3,17 mm/s2
		 pienimm.	2,41 mm/s2
Auringon ja Kuun välinen	5,92 mm/s2, keskimäärin, vaihtelee n. 1%

3. Kuun kiertoaikoja.

Nimitys		Referenssi			Pituus, Maan vrk.
siderinen kk.	tähtitausta			27,321 66
trooppinen	päiväntasauspiste		27,321 58
anomalistinen	perigeum			27,554 55
drakoninen	nouseva solmupiste		27,212 22
synodinen	uusikuu				29,530 59

4. Kuu Maan ja Maa Kuun taivaalla.

			Kuu		Maa
Kulmaläpimitta:		0,273 x Maa	3,665 x Kuu
Minimi, apogeum		29,4 kaarimin.	108 kaariminuuttia
Keskimäärin		31,5  -"-	115	-"-
Maksimi,perigeum	33,5  -"-	123	-"-
Näenn. pinta-ala:	0,075 x Maa	13,41 x Kuu
Minimi			0,188 neliöast.	2,53 neliöastetta
Keskimäärin		0,216 -"-	2,9	-"-
Maksimi			0,245 -"-	3,28	-"-

5. Lagrange-pisteiden sijainti Maa-Kuu-järjestelmässä. a=Kuun radan isoakseli.

Piste	Sijainti		Keskietäisyys Maasta, 	Kuusta

L-1 Maa-L1-Kuu 0,84915 x a 0,15085 x a

326 410 km 57 987 km

L-2 Maa-Kuu-L2 1,16773 x a 0,16773 x a

448 875 km 64 475 km

L-3 L3-Maa-Kuu 1 x a 2 x a

384 400 km 768 800 km

L-4 60o Kuun edellä 1 x a 1 x a

384 400 km 384 400 km

L-5 60o Kuun jäljessä 1 x a 1 x a

384 400 km 384 400 km

6.Lagrange-pisteet L-1 ja L-2.

				L-1		L-2

Ratanopeus Maahan nähden:

keskim 869 m/s 1 195 m/s

enimm 928 m/s 1 276 m/s

vähimm 818 m/s 1 125 m/s

Kuun kulmaläpimitta 3,44o 3,09o

Näkyvän alueen kulmaläpim 176,56o 176,91o

Näkyvä alue, Kuusta 48,50% 48,65%

-"- Etu-/Kääntöpuolesta 97,00% 97,30%

7. Kuun maria-, sinus-, lacus- ja palus-muodostelmat.

Nimetyt muodostelmat suuruusjärjestyksessä.

NIMI		KÄÄNNÖS
Oceanus Procellarum	Myrskyjen valtameri
Mare Imbrium		Sateiden meri
Mare Serenitatis	Seesteisyyden, tai Tyyneyden meri
Mare Foecunditatis	Hedelmällisyyden meri
Mare Tranquillitatis	Rauhallisuuden meri
Mare Crisium		Vaarojen meri
Mare Humorum		;Kosteuden meri
Mare Nectaris		Nektarimeri
Mare Frigoris		Kylmyyden meri
Mare Orientale		Itäinen meri
Mare Australe		Eteläinen meri
Mare Cognitum		Tiedon meri
Mare Nubium		Pilvien Meri
Mare Marginis		Reunameri
Mare Smythii		Smythen meri
Mare Spumans		Vaahtoava meri
Mare Undarum		Laineiden meri
Mare Humboldtiarum	Humboldtin meri
Mare Moscoviense	Moskovalaisten meri
Mare Ingenii		Kekseliäitten meri
Mare Anguis		Käärmeiden meri

Sinus Medii Keskuuden lahti

Sinus Aestuum Helteen lahti

Sinus Roris Aamukasteen lahti

Sinus Amoris Rakkauden lahti

Sinus Iridum Sateenkaaren lahti

Palus Putredinis Mätänemisen suo

Palus Somnii Unen suo

Palus Epidemiarum Kulkutautien suo

Palus Nebularum Sumujen suo

Lacus Mortis Kuoleman järvi

Lacus Somniorum Unien järvi

Lacus Veris Kevään järvi

Lacus Autumni Syksyn järvi

Näiden ohessa maria-muodostelmia ovat eräät kraateripohjat, kuten Grimaldi, Plato ja Tsiolkovskij.

8.Kuun maailmankaudet. Ajat miljardia vuotta.

MAAILMANKAUSI		ALKOI	LOPPUI		HUOMAUTUKSIA

Pre-nektaarinen 4,54 4,4 Kuu syntyy, magmameret, kuori syntyy,

4,4 4,2 altaita ja suurkraatereita.

Nektaarinen 4,2 3,85 Nuorimmat altaat.

Imbrinen 3,85 3,15 Viimeiset altaat, suurkrateri-

iskeytymisen määrä vähenee 1/4.

Laavavirtojen aika.

Eratostheninen 3,15 1,00 Suurkraatereita ilman säteitä.

Viimeiset laavavirrat.

Kopernikaninen 1.00 nykyaika Tuoreita suurkratereita sädekehineen.

Jatkuvia pieniskeymiä.

9. Joitakin muodostelmien syntyjärjestys, sekä iänmäärityksiä.

Muodostelma		Vanhimm.breksiat	Jakso		Altaan	basaltit

miljardia vuotta ikä ikä

KREEP(Magmameri) 4,35 Vanh.E.N

Procellarum -- Vanh.E.N 3,2...3,0?

Tsiolkovskij-Stark -- Vanh.E.N

Etelänapa-Aitken -- Vanh.E.N

Tranquillitatis 4,20 Kesk.E.N 3,88...3,6

Foecunditatis 4,20 Kesk.E.N 3,4...3,3

Serenitatis 4,28 3,98 3,85...3,65

Nubium -- Nuor.E.N

Smythii -- Nuor.E.N

Grimaldi -- Nuor.E.N

Apollo -- Nuor.E.N

Nektaris 4,25 3,92 --

Moscoviense -- Nekt.

Crisium 4,16 3,90 3,3...3,2

Humorum 4,05 Nekt. --

Imbrium 3,95 3,85 3,75;3,35;3,25...3,1

Schrödinger -- Imbr.

Orientale 3,9 3,84 --

E.N.=Esinektarinen, Vanh.=vanhempi, Kesk.=keskinen, Nuor.=Nuorempi, Nekt.=Nektarinen, Imbr.=Imbrinen.

10.Kuun luonnonvarat.

Luonnonvara

Käyttö

Lähde lähde-materiaalissa

Aineosa

Huomautuksia

Aurinkovuo

Energiahuolto

Aurinko

100%,1,37W/m2

Vain 14 vrk/28 vrk-jaksossa

Tyhjyys

Prosessi-ympäristö,

eristys.

Ympäristö

Saastuu kun toiminta lisääntyy.

Sijoitusongelmia

Regoliitti

Lämpö-, säteily-suoja.

Joka paikassa

100%

Lapio, kauha- kuormaaja

Basalttikivi

Rakennusaine

Laavavirtoja, mariat

Irtolokareita.

Ei painetiiviitä rakenteita.

Ei-metalleja

Rakenne-, puolijohd. - materiaali

Plagioklasi, sekä sivutuote

70-95% ylä- maakivissä.

Ylämaa.

Al-,Ca-,Na-, Si-oksideja

Metalleja, elossapito, ajoaine.

Plagioklasi.

70-95% ylä- maakivissä.

Ylämaa.

Fe-, Ti- oksideja

Metalleja, lossapito-

ajoaine.

Ilmeniitti

2-20% mare- basalteissa

Vaikeasti ri- kastuttavissa.

Mg-oksideja

Metalleja, elossapito, ajoaine.

Oliviini

Duniitti

<20% mare- basalteissa

95%

Vaikeasti ri- kastuttavissa. Harvinainen.

Aurinko- vuo-alku - aineita: H, He-3, C,N,y,m.

Elossapito, prosessi, ajoaine, energia- lähde.

Regoliittipinta marioilla

100 miljoonasosaa "kypsässä" regoliitis- sa

Raelajittelu lisää antia.

         

Kuutietoa:

J.Kelly Beatty, A.Chaikin (ed): The New Solar System, Third Edition. Sky Publishing Co, New York 1990.
P.Cadogan: The Moon - Our Sister Planet. Cambridge University Press, New York 1981.
G.J.Consolmagno, M.W.Schaefer: Worlds Apart: A Textbook in Planetary Sciences. Prentice Hall, Englewood Cliffs, New Jersey, 1994.
B.French: The Moon Book. Penguin Books, Harmondsworth 1978.
P.E.Glaser, F.P.Davidson, K.I.Csigi (ed): Solar Power Satellites, the Emerging Energy Option. Ellis Horwood Ltd , Chichester 1993.
R.Greeley: Planetary Landscapes, Allen & Unwin, London 1985.
D.M.Harland: Exploring the Moon, the Apollo Expeditions. Springer/Praxis, Berlin/Chichester 1999.
G.Heiken, D.Vaniman, B.French (ed): Lunar Sourcebook - A User's Guide to the Moon. Cambridge University Press, New York 1991.
Z.Kopal: The Realm of the Terrestrial Planets. The Institute of Physics, Bristol 1979.
J.S.Lewis,R.A.Lewis: Space Resources. Breaking the Bonds of Earth. Columbia University Press, New York 1987.
K.Lodders, B.Fegley Jr: The Plametary Scientists Companion. Oxford University Press, New York/Oxford 1998
P.Moore: The Moon. Mitchell Beazly Publishers, London 1981.
V.Mäkelä (toim),O.Manner,R.Heikkilä: Tähtitieteen harrastajan käsikirja 4. Ursa, Helsinki 1988.
H Oja, M.Poutanen: Aurinkokuntamme. Ursa, Helsinki 1990.
P.D.Spudis: The Once and Future Moon. Smithsonian Institution Press, Washington and London 1996.
S.E.Stiegler: A Dictionary of Earth Sciences. Macmillan, London 1976.
K.Stumpff: Astronomie, das Fischer Lexicon. Fischer Bü cherei, Frankfurt am Main 1957.
J.Westman: Vanha ja Uusi Kuu. Ursa, Helsinki 1995.
D.E. Wilhelms: To a Rocky Moon. The University of Arizona Press, Tucson&London 1993.


Linkkejä:

Mark Wade's Encyclopedia Astronautica
Tähtitieteellinen seura Ursa.
USAn avaruusvirasto National Aeronautics and Space Administration, NASA
Euroopan Avaruusyhteisö European Space Agency, ESA.

Suomen Avaruustutkimus-Seura   SATS - SAFF - Sällskapet för Astronautisk Forskning i Finland.


Kommentit ja ehdotukset e-osoitteeseen:
juhaniwestman@gmail.com


Takaisin q-alkusivulle.
Takaisin avaruus-sivulle.
Takaisin etusivulle.