0_qmalli.html
Päivitetty 25 joulukuuta 2013 jw
©Juhani Westman 1987,1998,2000, 2002,2003,2005,2008,2011,2013


Q-MALLI
ELI MITEN ALOIN KUVITELLA KUINKA KUU ASUTETAAN

   Apollo-ohjelman laskeutumiset Kuuhun ehtivät tuskin alkaa kun ne jo loppuivat. Silloisen Neuvostoliiton kuu-ohjelmasta tuli lyhyt kuin päättömän kanan lento, joskin, kuten viime vuosina on käynyt ilmi, N-1-kantorakettiohjelman lopettamisen jälkeenkin suunniteltiin Kuu-tukikohtaa vakavasti muutaman vuoden ajan. Tätä kirjoitettaessa mahdollisuudet palata Kuuhun ovat käytännöllisesti katsoen olemattomia. Tilanne voi muuttua jos kaksi ehtoa toteutuu:

  • Luodaan uusi, taloudellinen ja halpa, t.s. monikertakäyttöinen, kuljetusjärjestelmä raskaitten hyötykuormien, eli > 100 tonnia, nostamiseksi Maan lähiradalle. Tarvitaan myös monikertakäyttöisiä avaruusaluksia hoitamaan jatkoyhteyksiä lähiradalta geosynkroniradalle, Kuuhun ja planeetoille.
  • Löydetään taloudellisesti kannattavaa toimintaa Kuun pinnalla jonka inhimillinen merkitys on sellaista luokkaa että sen toteuttaminen on poliittisesti haluttavaa.
  •     Minkälainen Kuu-asutus voisi sitten olla jos nuo ehdot toteutuvat? Jokainen itsensä kunnioittava nojatuoli-astronautti laatii jossain elämänsä vaiheessa siitä suunnitelman, ja tässä on minun näkemykseni 1990-luvulta.
    Quu-talous
    Q-alusten periaatteet
    Alukset ja kuljetusjärjestelmät
    Ensi tukikohta
    Asutus alkaa
    Tukikohdan huolto
    Q-happi
    Aurinkotuuliaines ja He-3
    Kuljetukset Q-ssa ja Q-sta
    Voimaa Q-sta - siirtokunta.
    Kustannuslaskelma  Kostnadsberäkningar(På svenska)
    Q-kirjallisuutta

    Otteita NOJATUOLI-ASTRONAUTIN KÄSIKIRJAsta
    Q taulukoin

        Vuosikymmeniä sitten - hamaalla 1980-luvulla, elokuvatuottaja Marko Röhr kiinnostui mahdollisuudesta tehdä avaruusaiheisen elokuvan Suomessa. Sen ansiosta sain tilaisuuden aloittaa Kuu-asutus-skenaarion kehittelemistä Kuu-leffaa varten. Leffasta taidettiin jostain syystä luopua mutta skenaario jatkoi omaa elämäänsä siirtäen olomuotonsa paperivihkoon kirjoitetuista numerosarjoista kotitietokoneen taulukkolaskentasivuihin, ensin Lotus 1-2-3, sittemmin Excel, josta tämä Q- juttu nyt on siirtymässä Teidän silmien alle.
       Itse asiassa koko homma alkoi sillä, että Ursa vuonna 1986 julkaisi kirjani "Avaruuden Saaret",, jossa aika optimistisessä sävyssä spekuloin tulevaisuuden mahdollisuuksista, mm. kuu-asutuksesta. /1/ Jälkiviisaudella voin todeta että katsoin tulevaisuuteen aivan liian rusunpunaisin silmälasein, mutta niin kai teki jokainen, joka siihen aikaan seurasi avaruuskehitystä.
    Joka tapauksessa Rakennusteollisuus-lehti pyysi minua laatimaan pienen skenaarion heidän 25-vuotisjuhlanumerossa julkaistavaa arkkitehtikilpailua varten. Silloin tuntui Kuun asuttaminen olevan lähes nurkan takainen asia, joten arkkitehtit saivat tehtäväksi laatia kuu-asutuksen pariaatehahmotuksen skenaarioni pohjalta, minkä kolme ryhmää ansiokkaasti tekikin.
    Antti Katajamäki ryhmineen antoi lunnokselleen nimen "Hopeinen Kuu - Silvery Moon", Jaakko Laapotti avustajineen loivat "Asuntosolun Kuussa", ja taistelupari Pekka Terävä ja Djangar Pjurvejev antoivar visionsa nimeksi "In Luna AD 2012". Kolme toisistaan aivan erilaisia ajatuksia siitä miten Kuussa asumisen ongelma voidaan toteuttaa. Tulokset julkaistiin näyttävästi Rakennusteollisuus-lehden juhlanumerossa No 6 1987./2/

    Skenaariossa oletettiin vuonna 2012 julkitettavan arkkitehtikilpailua kuu-asutusta varten. Alkavan Kuun teollisuuden päätuotteen olevan toisaalta happea kuljetettavaksi Maata kiertävälle radalle avaruus-tankkausta varten, ja materiaalivalmistusta avaruuteen sijoitettavia puolijohteilla toimivia voimaloita varten. Vastoin silloin yleistä käsitystä olin sitä mieltä että valmistusprosessi oli sijoitettava Kuuhun ja ainoastaan valmiita tuotteita laivattava avaruusaluksilla ja sähkömagneetti-lingolla markkinoihinsa.

    Jollakin tavoin Marko Röhr kiinnitti huomiotaan Rakennusteollisuus-lehden arkkitehtiluomuksiin -luulen että Pekka Terävä oli sen takana - ja sitä kautta jäljet johtivat sylttytehtaaseen, Röhr kiinnitti minut muutamaksi viikoksi syksyllä 1987.

    Ensinmäinen skenaario laaditiin käsipelillä sillä kotitietokoneet joilla saatettiin kirjoittaaa ja laskea olivat sen verran uusia ja ihmeellisiä asioita ettei minulla sellaista ollut - vielä pariin vuoteen. Pikkuhiljaa senkin aika tuli ja taulukkolaskentaohjelmalla Lotus 1-2-3 rupesi syntymään uutta skenariota. Filmihanke meni erinäisistä syistä jäihin mutta kerran synnyttyään kuu-skenaario itsepintaisesti pysyi vapaa-ajan harrastuksena kuvassa mukana. Epäsuorasti se antoi kimmokkeen aloittaa Kuu-kirjan tekemisen - Ursa julkaisi sen Markus Hotakaisen toimittamana nimellä "Vanha ja Uusi Kuu" vuonna 1996./3/
    Koska kyseessä oli vakavasti otettava teos jätettiin asutus-skenario-tuumailut sikseen ja keskitytettiin siihenastisiin teknisiin ja tieteellisiin saavutuksiin. Viimeisessä luvussa kosketeltiin kuu-asutuksen mahdollisuuksia, nyt huomattavasti vaisummin kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Mahdollisuudet harjoittaa teollisuutta Kuussa oli siinä vaiheessa saanut lisämahdollisuuden - He-3-isotoopin talteenoton Kuun pintaregoliitista, johon se on tullut aurinkotuulen mukana. Vuosien mittaan nimenomaan siitä on tulossa uskottavin skenaario Kuun asuttamisen taustaksi. Oheisessa olen kuitenkin edelleen kiinnittänyt päähuomion kuu-voimaloiden valmistukseen. Rakentamalla voimalat Kuun pinnalle saadaan valon nopeudella siirrettävä tuote, joka on täysin painoton.
    Paljon tärkeämmässä poliittisessa kentässä oli kuitenkin tapahtunut merkittävää, USAn presidentin George Bush (vanhemman) avaruusaloite oli haudattu liian kalliina ja poliittisesti ei-toivottuna, USAn avaruusasemahanke oli poliittis-taloudellisissa vaikeuksissa. Neuvostoliitto oli hajonnut ja seuraajavaltio Venäjä taloudellisen romahduksen partaalla. Lopputulos oli kansainvälisen avaruusasemaprojektin muodostaminen, joka söisi kaikkia miehitetyn avaruustoiminnan voimavaroja vuosikymmeniksi eteenpäin.

    Jos haluaa tehdä elokuvaa tai vastaavaa Kuu-asutuksesta on lähdettävä siitä että sen ehdot ovat täytettävissä - eihän muuten tule stoorya. Skenaarion suurin peukalointifaktori näkyykin siten olettamuksena että avaruuskuljetusjärjestelmää todella voidaan toteuttaa ja tullaan toteuttamaan. Muu seuraakin sitten siitä, olen pyrkinyt käyttämään parasta saatavissa olevaa tietoa, josta oheen liitetty kirjallisuusluettelo  antaa osviitan.
       Julkaisen skenaarion Kuun asutuksesta ja teollistamisesta siinä toivossa, että Kuussa käynti joskus tarkoittaisi muutakin kuin pistäytymistä eräässä tietyssä Helsingin ravitsemusliikkeessä. ja USA:n silloisen presidentin, JF Kennedyn hengessä, hän, joka vuonna 1962 kuuluisassa Ricen yliopisto-puheessaan sanoi:

    "Me menemme Kuuhun ja teemme nuo muut asiat, eivät siksi että ne olisivat helppoja, vaan siksi että ne ovat vaikeita."

    Vaikeita - kyllä. Mutta eivät mahdottomia.

    JW, Helsingin Herttoniemenrannassa, 16 joulukuuta 2002 - 17 joulukuuta 2005 (Tammisaari 3 jouluk.2013)


    Viitteet:
    1. J Westman: "Avaruuden Saaret", Ursa, Helsinki 1986. Kuun asuttamista käsitellään sivuilla 120...123. Laajemmin Kuun asuttamista käsitellään Ursan julkaisemassa monisteessa "Avaruustoiminnan perusteita", Ursa 1986, osa V.2, s. V.7...V30.
    2. "Kuu-asema. Näköala 25 vuoden päähän: Asuntoja Kuussa." Rakennusteollisuus.6.1987 s. 21...39
    3. J Westman: "Vanha ja Uusi Kuu", Ursa Helsinki 1996. s 186...194.

    Linkkejä:

    Mark Wade's Encyclopedia Astronautica
    Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.
    USAn avaruusvirasto National Aeronautics and Space Administration, NASA
    Euroopan Avaruusyhteisö European Space Agency, ESA.

    Suomen Avaruustutkimus-Seura   SATS - SAFF - Sällskapet för Astronautisk Forskning i Finland.


    Kommentit ja ehdotukset e-osoitteeseen:
    juhaniwestman@gmail.com

    Eteenpäin    varsinaisiin Q-juttuihin
    Takaisin avaruus-sivulle.
    Takaisin etusivulle.