LIITE B: TAULUKOT.

A. KUU.

A.1 Kuu ja Maa fyysisinä kappaleina.

Suure                     Kuu                       Maa                                 

Massa                     7.334 E22 kg              5,977 E24 kg

                          0,0123 Maan massaa        81,3 Kuun massa

Gravitaatioparametri      4 301 km3/s2               398 601 km3/s2

Läpimitta, ekvaattori     3 476 km                  12 756,8 km

navasta navalle           3 474 km                  12 713,8 km     

Geoidin litistyneisyys    1/1700                    1/297

Leveysasteen pituus       30,31 km                  111 km

Kaariminuutin pituus      0,505 km                  1,852 m

Keskidensiteetti          3,341 g/cm3                5,517 g/cm3

Painovoima pinnalla(Maa=1)         0,1653                    1,000

Painovoimakiihtyvyys      1,621 m/s2                 9,80665 m/s2 Pinta-ala          (Maa=1)  0,075                     1,000

Volyymi          (Maa=1)  0,020                     1,000   

Albedo, keskim.           0,07                      0,5 +-0,1

Maria-pinnat              0,04

Ylämaat                   0,14

Pakonopeus pinnalta       2 380 m/s                 11 180 m/s

Pyörimisaika, siderinen   27,321 Maan vrk           23 h 56 min

         synodinen        29,531 Maan vrk           24 h 00 min

Auringon näenn. liike     0.508 astetta/tunti       15,042 o/h

Tähtien näennäinen liike  0,549 astetta/tunti       15,000 o/h       

Magneettikenttä           6...300 gamma             30 000 gamma

Lämpövuo sisältä          2,5...3 mikrowattia/cm2    8,4 mikrow/cm2

 

A.2 Kuu Aurinkokunnassa.

Aurinkokunnassa tunnetaan yli 100 kuuta, eli taivaankappaleita jotka kiertävät planeettaa. Maan Kuu on niistä suuruusjärjestyksessä viides, se on kooltaan jopa suurempi kuin pienplaneetaksi laskettu Pluto. Maan jälkeen Kuu on kahdeksantena kookkain kappale.

Taulukossa kaikki Maata pienemmät ja suurinta sisä-pikkuplaneettaa suuremmat kappaleet. Edgeworth-Kuiper-vyöhykkeen kappaleista mukana ainoastaan Pluto ja Kharon.

 

Nimi     Halkaisija       Massa    Pakono-  Keskus-  Löytö-

         Kuu = 1  km       Kuu = 1  peus,m/s kappale  vuosi

MAA      3,670  12756     81,297  11180    Aurinko  ----

VENUS    3,482  12104     66,26   10360    Aurinko  ----    

MARS     1,955   6794     8,731    5040    Aurinko  ----

Ganymedes 1,509  5276     2,016    2737    Jupiter  1610

Titan    1,477   5150     1,831    2641    Saturnus 1665

MERKURIUS 1,404  4880     4,493    4216    Aurinko  ----

Kallisto 1,377   4848     1,463    2433    Jupiter  1610

Io       1,041   3638     1,210    2554    Jupiter  1610

KUU      1,000   3476     1,000    2380    Maa      ----

Europa   0,900   3138     0,660    2035    Jupiter  1610

PLUTO    0,657   2284     0,144    1113    Aurinko  1930

Triton   0,776   2705     0,444    1793    Neptunus 1846

Titania  0,456   1590     0,038      686    Uranus   1787

Oberon   0,445   1550     0,040      715    Uranus   1787

Rhea     0,439   1530     0,034      659    Saturnus 1672

Japetus  0,419   1460     0,033      585    Saturnus 1671

Kharon   0,342   1192     0,017      413    Pluto    1978

Umbriel  0,341   1190     0,013      460    Uranus   1787

Ariel    0,336   1170     0,022      605    Uranus   1851

Dione    0,321   1120     0,014      500    Saturnus 1684

Tethys   0,305   1060     0,011      436    Saturnus 1684

CERES    0,288   1004     0,016      400    Aurinko  1801                                         

 

A.3 Kuun rata.

Radan isoakseli           384 400 km

                          60,27 Maan sädettä

Perigeum, keskim.         356 400 km

Apogeum, keskim.          406 700 km

Nopeus radalla, keskim.   1 023 m/s

perigeum                  1 101 m/s

apogeum                     966 m/s

Kuun aurinkokeskeisen radan kaarevuussäde:

Uudenkuun aikana          1,73 au

Täydenkuun aikana         0,73 au

 

A.4. Radan muutoksia:

Perigeum edistyy            8,85 vuotta/kierros

Keskieksentriteetti       0,0549

         maksimi          0,0666

         minimi           0,0432

Periodi                   412 maan vrk

Radan kaltevuus, keskim   5,145 astetta ekliptikaa vastaan

         maksimi          5,19 astetta

         minimi           4,58 astetta

Periodi                   173 vrk

Nutaatio (radan taso kiertyy

          myötäpäivään)   18,6 vuotta/kierros

Kuu loittonee               3 cm/vuosi

Painovoimakiihtyvyys, vaihtelut kuukierron aikana:

Maan ja Kuun välinen, keskim. 2,73 mm/s2

                     suurimm.3,17 mm/s2

                     pienimm.2,41 mm/s2

Auringon ja Kuun välinen  5,92 mm/s2, keskimäärin, vaihtelee n. 1%

        

A.5. Kuun kiertoaikoja.

Nimitys          Referenssi                Pituus, Maan vrk.

siderinen kk.    tähtitausta               27,321 66

trooppinen       päiväntasauspiste         27,321 58

anomalistinen    perigeum                  27,554 55

drakoninen       nouseva solmupiste        27,212 22

synodinen        uusikuu                   29,530 59

 

A.6. Kuu Maan ja Maa Kuun taivaalla.

                 Kuu              Maa

Kulmaläpimitta:  0,273 x Maa      3,665 x Kuu

Minimi, apogeum  29,4 kaarimin.   108 kaariminuuttia

Keskimäärin      31,5  -"-        115      -"-

Maksimi,perigeum 33,5  -"-        123      -"-

 

Näenn. pinta-ala: 0,075 x Maa      13,41 x Kuu

Minimi           0,188 neliöast.  2,53 neliöastetta

Keskimäärin      0,216 -"-        2,9      -"-

Maksimi          0,245 -"-        3,28     -"-

 

A.7. Lagrange-pisteiden sijainti Maa-Kuu-järjestelmässä. a=Kuun radan isoakseli.

Piste    Sijainti         Keskietäisyys Maasta,     Kuusta

L-1      Maa-L1-Kuu       0,84915 x a               0,15085 x a

                          326 410 km                58 000 km

L-2      Maa-Kuu-L2       1,16773 x a               0,16773 x a

                          448 875 km                64 475 km

L-3      L3-Maa-Kuu       1 x a                     2 x a

                          384 400 km                768 800 km         

L-4      60o Kuun edellä   1 x a                     1 x a

                          384 400 km                384 400 km

L-5      60o Kuun jäljessä 1 x a                     1 x a

                          384 400 km                384 400 km

 

A.8. Kuun maria-, sinus-, lacus- ja palus-muodostelmat.

Nimetyt muodostelmat suuruusjärjestyksessä.

NIMI                      KÄÄNNÖS

Oceanus Procellarum       Myrskyjen valtameri

Mare Imbrium              Sateiden meri

Mare Serenitatis          Seesteisyyden (Tyyneyden) meri

Mare Fecunditatis         Hedelmällisyyden meri

Mare Tranquillitatis      Rauhallisuuden meri

Mare Crisium              Vaarojen meri

Mare Humorum              Kosteuden meri

Mare Nectaris             Nektarimeri

Mare Frigoris             Kylmyyden meri

Mare Orientale            Itäinen meri

Mare Australe             Eteläinen meri

Mare Cognitum             Tiedon meri

Mare Nubium               Pilvien Meri

Mare Marginis             Reunameri

Mare Smythii              Smythen meri

Mare Spumans              Vaahtoava meri

Mare Undarum              Laineiden meri

Mare Humboldtiarum        Humboldtin meri

Mare Moscoviense          Moskovalaisten meri

Mare Ingenii              Kekseliäitten meri

Mare Anguis               Käärmeiden meri

Sinus Medii               Keskuuden lahti

Sinus Aestuum             Helteen lahti

Sinus Roris               Aamukasteen lahti

Sinus Amoris              Rakkauden lahti

Sinus Iridum              Sateenkaaren lahti

Palus Putredinis          Mätänemisen suo

Palus Somnii              Unien suo

Palus Epidemiarum         Kulkutautien suo

Palus Nebularum           Sumujen suo

Lacus Mortis              Kuoleman järvi

Lacus Somniorum           Nukkuvien (Uneksijoiden) järvi

Lacus Veris               Kevään järvi

Lacus Autumni             Syksyn järvi

 

Näiden ohessa maria-muodostelmia ovat eräät kraateripohjat, kuten Grimaldi, Plato ja Tsiolkovskij.

 

A.9.Kuun maailmankaudet. Ajat miljardia vuotta.

 

MAAILMANKAUSI    ALKOI    LOPPUI   HUOMAUTUKSIA

Pre-nektaarinen  4,6      3,92     Kuu syntyy, magmameret, kuori                         syntyy, altaita ja                                   suurkraatereita.

Nektaarinen      3,92     3,85     Nuorimmat altaat.

Imbrinen         3,85     3,15     Viimeiset altaat, suurkrateri-

                                   iskeytymisen määrä vähenee 1/4.

                                   Laavavirtojen aika.

Eratostheninen   3,15     1,00     Suurkraatereita ilman säteitä.

                                   Viimeiset laavavirrat.

Kopernikaninen   1.00     nykyaika Tuoreita suurkratereita                       sädekehineen. Jatkuvia                              pieniskeymiä.

 

A.10. Joitakin muodostelmien syntyjärjestys, sekä iänmäärityksiä.

 

Muodostelma      Vanhimm.breksiat Allas    basaltit

                 miljardia vuotta

KREEP(Magmameri) 4,35

Procellarum      --               Vanh.E.N 3,2...3,0?

Tsiolkovskij-Stark--               Vanh.E.N

Etelänapa-Aitken --               Vanh.E.N

Tranquillitatis  4,20             Kesk.E.N 3,88

Fecunditatis     4,20             Kesk.E.N 3,5

Serenitatis      4,26             3,87     3,85...3,65

Nubium           --               Nuor.E.N

Smythii          --               Nuor.E.N

Grimaldi         --               Nuor.E.N

Apollo           --               Nuor.E.N

Nektaris         4,25             3,92     --

Moscoviense      --               Nekt.

Humorum          4,16             Nekt.    --

Crisium          4,05             3,90     3,6...3,4

Imbrium          3,95             3,85     3,75;3,35;3,25...3,1

Schrödinger      --               Imbr.

Orientale        --               3,84     --

E.N.=Esinektarinen, Vanh.=vanhempi, Kesk.=keskinen, Nuor.=Nuorempi, Nekt.=Nektarinen, Imbr.=Imbrinen.

 

A.11. Joidenkin altaiden ja niitä synnyttäneiden kappaleiden koot.

Iskukappaleiden koot summittaisia. Riippuen kappaleen rakenteesta ja iskeytymisnopeudesta ne ovat saattaneet olla +- 2 kertaisia taulukon antamasta koosta.

ALLAS    ALTAAN LÄPIMITTA, km     KAPPALEEN LÄPIMITTA,km

Aitken-Etelänapa 2 500                     70...140

Imbrium          1 500                     40...80

Crisium          1 060                     26...54

Orientale          930                     23...46

Nectaris           860                     21...42

Smythii            840                     21...42

Humorum            820                     20...40

Tranquillitatis    775                     19...38

Nubium             690                     17...34

Foecunditatis      690                     17...34

KRAATERIT:

Bailly, Grimaldi   200                     5...10

Copernicus, Tycho    90                     2,5..5

 

B.KUURAKETIT.

B.1. Rakettimoottorit NL:n ja USA:n kuu-ohjelmissa.

B.1.1 NEUVOSTOLIITTO:

RAKETTI/         TYÖNTÖVOIMA      OMINAIS-       RAKENNE-

 MOOTTORI           kN            IMPULSSI, m/s  MASSA, kg

                 Lähtö...tyhjiö   Lähtö...tyhjiö

------------------------------------------------------------

R-7:

RD-107             821...1040     2520...3080      1275

RD-108             745... 941     2430...3090      1350

Vostok-L: Blok E:

RO-7                       54,5          3173      110

Molnija: Blok I, Blok L:

RD-461                    298            3235      450

RO-7M                      54,5          3173      110

 

UR-500 Proton: Vaihe I:

RD-253           1474...1635      2795...3100      1460

 

Blok D:

RD-58(Melnikov)           85             3450      190

 

UR-700:

RD-270           6272...6715      2951...3157      5605

KVD-1                  73,55             4531     

 

N-1:

NK-33            1510...1623      3020...3246      1340

NK-43                   1755             3395      1395

NK-39                    402             3451      350

Paluualus LOK:

KTDU-53                    4,09          2750                       

Isajev TDU IF-94          32,4           3089

Kuukabiini LK:

KTDU-Fregat               20,1           3207

Blok D:

Melnikov RD-58            85             3450      190    

============================================================

B.1.2 USA:

RAKETTI/         TYÖNTÖVOIMA      OMINAIS-       RAKENNE-

 MOOTTORI           kN            IMPULSSI, m/s  MASSA, kg

                 Lähtö...tyhjiö   Lähtö...tyhjiö

-------------------------------------------------------------

Saturn-I B:

H-1                912...1023     2585...2900      920

J-2                      1023            4168      1567

Saturn-V:

F-1              6770...7776     2605...2980      8700    

J-2                      1023            4168      1567    

Apollo CSM:

AJ-10-137 SPS             91,2           3082      367

Apollo LM:

MIRA 10K DPS               45,9           2990      168

RS-18 APS                 15,6           3043        78            

 

B.2 KUURAKETIT.

B.2.1 Kantoraketit Vostok-L, Thor-Able, Juno II ja Atlas-Able.

RAKETTI                  Vostok-L Thor-Able Juno II  Atlas-Able

Lähtömassa,tonnia         287        51,5     53,3      120,2

Lähtötyöntö, kN           4030       667      667       1602

 II vaihe työntö, kN      941        34,2     73,4     305

III vaihe työntö, kN        54,5      11,5     24,1       34,3

 IV vaihe työntö, kN        --        --        8         13,8

Hyötykuorma Kuuhun, kg.   400        38        6        180

Hyötykuormasuhde          718:1    1355:1   7614:1      668:1

 

B.2.2 Kantoraketit Molnija, Atlas-Agena ja Centaur.

RAKETTI                  Molnija  Atlas D-Agena B  Atlas-Centaur

Lähtömassa,tonnia         306        125            137

Lähtötyöntö, kN           4030       1730           1730

 II vaihe työntö, kN      941         71,2         132

III vaihe työntö, kN      298         --             --

 IV vaihe työntö, kN        54,5       --             --

Hyötykuorma Kuuhun, t.       1,6       0,4             1

Hyötykuormasuhde          191:1      312:1          137:1

 

B.2.3 Kantoraketit UR-500 Proton ja Saturn-1B.

RAKETTI                   UR-500 Proton    Saturn 1B

Lähtömassa,tonnia           680             586

Lähtötyöntö, kN           8844            7300    

 II vaihe työntö, kN      2400            1023

III vaihe työntö, kN        630              --

 IV vaihe työntö, kN         85              --

Hyötykuorma Maan radalle,t            18,9            20,3

Hyötykuormasuhde            36:1           29:1

Hyötykuorma Kuuhun, t.        5,3            --

Hyötykuormasuhde          128:1             --

 

B.2.4 Kantoraketit N-1, UR-700 ja Saturn-V.

RAKETTI                      N-1   UR 700   Saturn-V(1)    (2)       

Lähtömassa,tonnia           2780     4400     2905        2905

Lähtötyöntö, kN           39450   56700   33590       34090

 II vaihe työntö, kN      14040     9840     4985        5160

III vaihe työntö, kN        1608     2400      907        1023

 IV vaihe työntö, kN         402      630       --          --       

Hyötykuorma Kuuhun, t         33,6     52      45,5        48,8

Hyötykuormasuhde            83:1     85:1     64:1        60:1       

Saturn V versio (1) käytettiin aina Apollo 14 asti, Apollot 15...17 käyttivät parannettua versiota (2)

 

C.NEUVOSTOLIITON KUUALUKSET.

C.1.Koroljovin Sojuz-A, -B, -V -suunnitelma 1962-64.

Kokoamisrata: Korkeus 226 km, kaltevuus 65 astetta, periodi 88,8min

Miehitetty alus Sojuz-A:

Miehistö    2 miestä      170 kg

radankorjaus-ajoainetta   830 kg  

Rakenne ja varustus       4800 kg

Lähtömassa, 2 miestä      5800 kg

 

Rakettilohko Sojuz-B:

44 kN moottori            140 kg

Muut rakenteet            1660 kg

Rakettilohko, tyhjä       1800 kg

Kohtaamisosa, tyhjä       2410 kg

Kohtaamisajoaineet        1490 kg

Kohtaamisosa, täysi       3900 kg

Rakettilohko, radalla     5700 kg

 

Tankkeri Sojuz-V:

Rakenne ja varustus       1455 kg

Kohtaamisajoainetta       490 kg

Ajoaine-hyötykuorma       4155 kg

Tankkeri, radalla         6100 kg

 

Koottu kuu-kiertoalus:

Sojuz-A, 2 miestä         5800 kg

Rakettilohko              1800 kg

Tyhjämassa                7600 kg

Ajoainetta,3 tankkeria    12465 kg

Lähtömassa                20065 kg

Massasuhde                2,640 :1

Ominaisimpulssi           3265 Ns/kg

Ajokyky                   3170 m/s

 

C.2. NEUVOSTOLIITON KUUSUUNNITELMA.

C.2.1.Neuvostoliiton 7K-sarjan aluksia: Sojuz, Zond, LOK.

Alukset:         7K Sojuz 7K-L1 Zond  7K-L3 LOK Huomautus

Tehtävä          Maan ra- Kiertää     Kuuretkikunnan

                 dalla    Kuuta       paluualus

Paluukapseli SA  2,80 t     2,95 t     2,94 t

Ratakabiini  BO  0,88 t     0,15 t     0,96 t

Huoltolohko PAO  1,95 t     1,95 t     2,40 t

KTDU Ajoaine     0,75 t     0,40 t     0,40 t radallakohtaaminen

Radankorj.moott:   KTDU-53            KTDU-35    KTDU-35

Työntö:          4,09 kN    4,09 kN    4,09 kN

Ajoaika:           500 s     270 s      270 s

Ajokyky:         340 m/s    210 m/s    120 m/s

Pääajo-ajoaine   ---         ---       2,40 t paluukiihdytys

Täysimassa       6,38 t      5,46 t     9,40 t

Päämoottori:     ---         ---       IF-94

Työntö:          ---         ---       32,4 kN

Ajoaika:         ---         ---       260 s

Ajokyky:         ---         ---       1000 m/s   

 

C.2.2. N-1/L-3-alukset.

Paluualus LOK=7K-L3       9,40 t

Kuukabiini LK=Blok Je     5,50 t

Blok Je-yhdyslieriö       1,00 t

Blok D                    16,82 t

Blok D-yhdyslieriö        0,80 t

Vauhditusvaihe-hyötykuorma         33.52 t

Blok G Vauhditusvaihe     64,5  t

Hyötykuorma Maan radalle  98,0  t

 

C.2.2.1.Blok G vauhditusajo kohti Kuuta:

Lähtömassa                98,0  t

Ajoaine                   58,8  t

Massa ajon jälkeen        39,12 t

Massasuhde                2,50 :1

Ominaisimpulssi           3452 Ns/kg

Ajokyky                   3165 m/s

Työntö 1 * NK-31          402 kN

Ajoaika                   505 s

 

C.2.2.2.Blok D jarrutus Kuun kiertoradalle:

Blok G irtoaa             5,6  t

Blok D yhdyslieriö irtoaa 0,8  t

Lähtömassa                32,72 t

Ajoaine                   8,3  t

Massa Kuun radalla        24,42 t

Massasuhde                1,34 :1

Ominaisimpulssi           3452 Ns/kg

Ajokyky                   1010 m/s

Työntö, Melnikov RD-58    85 kN

Ajoaika, teoreett.        337 s

 

C.2.2.3 Blok D:laskeutuminen.

Massa radalla                      24,42 t

Paluualus irtoaa                   9,40 t

Blok Je yhdyslieriö irtoaa                  1,00 t

Kuualus ja Blok D ennen jarrutusta 14,02 t

Starttiapuraketit                  0,25 t

Alkumassa jarrutuksessa            13,78 t

Jarrutusajoaine                    6,48 t

Blok D-jarrutuksen loppuessa       7,30 t

Blok D irtoaa                      1,80 t

Työntö                             85 kN

Ominaisimpulssi                    3450 Ns/kg

Massasuhde                         1,89 :1

Ajokyky                            2190 m/s

Ajoaika                            263 s

 

C.2.3.4.Loppulaskeutuminen:

Massa kun Blok-D irtoaa 1,5...2 km

korkeudella:                       5,50 t

Laskeutumisajoaine                 0,28 t

Massa pinnalla                     5,22 t

Työntö, laskeutumisvaihe           8,94 kN

Ajoaika, laskeutuminen             93 s

Ominaisimpulssi                    2980 Ns/kg

Ajokyky                            156 m/s 

Laskuteline tukirenkaineen         0,28 t

 

c.2.3.5.Lähtö pinnalta kiertoradalle:

Lähtömassa                         4,96 t

Nousuajoaine                       2,25 t

Massa radalla                      2,71 t

Ajoaika                            345 s

Massasuhde                         1,83 :1

Ominaisimpulssi                    3061 Ns/kg

Ajokyky                            1850 m/s

 

C.2.3.6.Kuukabiini jälleen radalla:

Kabiini                            0,90 t

Rakettimodulit                     1,61 t

"Kuiva" massa                      2,51 t

Asennonsäätöajoaine                0,20 t

 

D.USA:N APOLLO.

 D.1. Apollo-järjestemä (Apollo-11).

D.1.1.Komento-alus CSM.

Komentomoduli CM          5,556 tonnia

Asennonsäätöajoainetta    0,122 tonnia

Korkeus                     3,22 m

Läpimitta                   3,95 m

Sisätila                    7,65 m3

Käyttötila                  5,85 m3

 

Huoltomoduli SM           23,244 tonnia

Moottori AJ 10-137        91,2   kN

Ominaisimpulssi           3097   Ns/kg

Ajoaika                   620   s

Ajoainetta                18,4   tonnia

Asennonsäätöajoainetta    0,62  tonnia

Pituus,lieriö               4,5  m

Pituus moottoreineen        7,5  m

Läpimitta                   3,95 m

 

Komentoalus yhteensä CSM  28,80 tonnia

Pituus                    10,75 m

 

D.1.2 Kuu-alus LM.

Moduli:          Laskeutumisvaihe DM       Nousuvaihe AM

Korkeus                   3,23 m           3,76 m

Suurin läpimitta          4,3 m            4,3 m

Sisätila                  --               6,7 m3

Massa varustettuna        2,033 tonnia     2,18  tonnia

Asennonsäätöajoainetta    --               0,274 tonnia

Ajoainetta                8,21  tonnia     2,365 tonnia

Kokomassa                 10,243 tonnia    4,818 tonnia

Moottori                  LMDE             RS-18

Työntö,  täysi            43,9 kN          15,57 kN

         säätö            28,1...4,67 kN   --

Ominaisimpulssi, täysiajo 2990 Ns/kg       3043 Ns/kg

Ominaisimpulssi, kuristus 2700 Ns/kg       --

Ajoaika                   n.900 s          460 s

        

Kuualus LM kokonaisena             15,06 tonnia

Pituus                             7,05 m

 

D.1.3 Apollo-alus.

Massat:                   Apollo-11        Apollo-15

Komentoalus CSM           28,80 tonnia     30,35 tonnia

Kuualus LM                15,06 tonnia     16,43 tonnia

CSM+LM kohti Kuuta        43,86 tonnia     46,78 tonnia

Suojakuori SLA            1,82 tonnia     1,82 tonnia

Pelastustorni LES         4,04 tonnia     4,04 tonnia

Apollo kantoraketilla     49,72 tonnia     52,64 tonnia

 

D.2.1 Apollo-CSM manöverit (Apollo-11).

D.2.1.1. Jarrutusmanöverit LOI-1 ja LOI-2.

Massa ennen jarrutusajoa           43,55 tonnia

Jarrutusajoainetta, LOI-1          10,72 tonnia

Massa radalla 312,6x113,5km        32,68 tonnia

Massasuhde                         1,328 :1

Ajokyky, Lunar Orbit Insertion-1   889,2 m/s

Ominaisimpulssi                    3097 Ns/kg

Ajoainetta, LOI-2                  0,515 tonnia

Massa ennen LM irtaantumista       32,165 tonnia

Massasuhde                         1,016:1

Ajokyky, Lunar Orbit Insertion-2   48,4 m/s

 

D.2.1.2. Paluukiihdytys TEI.

Massa ennen paluuajoa              17,05 tonnia

Paluu-ajoaine, TEI                 4,70 tonnia

Massa matkalla kohti Maata                  12,35 tonnia

Jäljellä ajoainetta                0,77 tonnia

Massasuhde                         1,381 :1

Ajokyky, Trans Earth Injection     999,4 m/s

 

D.3. Kuualuksen manööverit.

D.3.1 Laskeutuminen Kuuhun (Apollo-11).

Kuu-alus                  15,06 tonnia

Miehistö                  0,16 tonnia

Avaruuspuvut (EMU)2x86 kg 0,17 tonnia

Lähtö kuu-radalta         15,39 tonnia

Ajoainetta, jarrutusajo   8,16 tonnia

Laskeutumismassa          7,23 tonnia

Jäljellä ajoainetta         51 kg

Massasuhde                2,129:1

Ajokyky                   2065 m/s

Keskim. ominaisimpulssi   2733 m/s, sis.

myös asennonsäädön hävikki.

 

D.3.2.Nousu Kuusta (Apollo-11).

Nousuvaihe                4,80 tonnia

Miehistö                  0,16 tonnia

Avaruuspuvut - selkäpakk. 0,05 tonnia

Näytteet                  0,02 tonnia

Lähtömassa, noin          5,03 tonnia

Ajo 83,7 x 16,7 km radalle   2,34 tonnia

Massa radalla             2,69 tonnia

Jäljellä ajoainetta         29 kg

Massasuhde                1,870:1

Ajokyky                   1850 m/s

Ominaisimpulssi           2955 Ns/kg, sis. myös

asennonsäädön hävikki.

Muut kohtaamis- ja kytkemismanöverit suoritettiin käyttäen asennonsäätörakettien ajoaineet.

 

D.2.Apollon manööverit.

D.2.1 CSM-manööverit.

Ajot ja nopeudenmuutokset, m/s, lentoajat tunteja.

Apollo- Lähtö-  Lähtö- Kuu-kier- Alku-   Lopull.  Paluu-  Lentoaika

lento:  nopeus  ajo    toradalle rata,km rata,km  ajo     Meno Paluu

 8       10833  3040   894 + 41  312-111 112-110  1067    67   57

10       10972  3181   909 + 42  315-110 109-114  1105    73,5 54

11       10973  3182   889 + 49  312-113 121-100   999    73   60

12       10996  3205   881 + 50  312-116 122-101   927    80,5 72

13       10972  3181     ---       ---     ---     225    75   65

14       10947  3154   921 + 63  313-108 109- 18  1055    79   67

15       10976  3174   907 + 65  315-107 108- 17   929    76   71

16       10969  3167   854 + 64  315-107 108- 20  1027    72   65,5

17       10965  3163   911 + 60  315- 97 109- 27   928    83   67,5

 

D.2.2 LM-manööverit.

Ajot ja nopeudenmuutokset m/s.

Apollo-   Laskeutuminen  Nousu    Alkurata Kohtaamis- Kohtaamis-

lento     DPS-ajo        APS-ajo  km       ajo, RCS   rata, km

11       2065           1850     83,7-16,7   39,1     115-105

12       2017           1846     85,7-16,3   38,9     116-107

14       2023           1849     96,5-17     39       105-105

15       2040           1847     78,7-16,7   27,2     125- 71

16       2043           1845     74,4-14,6   24,1     119- 74

17       2041           1852     89,8-16,9   19,4     120- 90

                

E.KUUN HYÖTYKÄYTTÖ.

E.1.Kuun luonnonvarat.

Luonnon-      Käyttö     Lähde      Aineosa             Huomautuksia

vara                              lähdema-

                                  teriaalissa

Aurinko-     Energia-    Aurinko    100%,1,37W/m2 Vain 14 vrk/

vuo          huolto                             28 vrk-jaksossa

 

Tyhjyys      Prosessi-   Ympäristö  Saastuu kun   Sijoitus-

             ympäristö,           toiminta li-  ongelmia    

             eristys.             sääntyy.

 

Regoliitti   Lämpö-,     Joka pai-  100%        Lapio, kauha-

             säteily-    kassa                  kuormaaja

             suoja.

 

Basaltti-    Rakennus-   Laavavirto- Irtolokarei- Ei painetiivii-

kivi         aine.       ja, mariat  ta.        tä rakenteita.

 

Ei-metal-    Rakenne-    Plagiokla-  70-95% ylä-  Ylämaa.

leja         materiaali  si, sekä    maakivissä. 

             puolijohd.  sivutuote

 

Al-,Ca-,Na-  Metalleja,  Plagiokla-  70-95% ylä-  Ylämaa.

Si-oksideja  elossapito, si.       maakivissä.

             ajoaine.

 

Fe-, Ti-     Metalleja,  Ilmeniitti  2-20% mare-  Vaikeasti ri-

oksideja     elossapito-           basalteissa  kastuttavissa.

             ajoaine.

 

Mg-oksideja  Metalleja,  Oliviini  <20% mare-   Vaikeasti ri-

             elossapito,           basalteissa  kastuttavissa.

             ajoaine.    Duniitti  95%          Harvinainen.

 

Aurinko-     Elossapito, Regoliit-   100 miljoo-  Raelajittelu

vuo-alku-    prosessi,   tipinta     nasosaa           lisää antia.

aineita:     ajoaine,    marioilla vanhassa

H, He-3,     energia-              regoliitis-

C,N,y,m.     lähde.                sa

 

E.2. TULEVAISUUDEN KUU-ALUKSET.

E.2.1. First Lunar Outpost (FLO)-alus.

 

Miehistömoduuli ja huolto-osa      8,00 t

Paluuvaihe, tyhjä                  3,76 t

Paluuvaihe, ajoainetta             10,68 t

Paluuvaihe=Hyötykuorma pinnalle    22,44 t

Massasuhde                         1,908:1

Ominaisimpulssi                    4330 m/s

Ajokyky                            2800 m/s

 

Laskeutuja, rakennemassa           5,72 t

Laskeutuja, ajoaine                32,49 t

Laskeutja hyötykuormineen=

Kantoraketin hyötykuorma kohti Kuuta 66,65 t

Massasuhde

Ominaisimpulssi                    4490 Ns/kg

Ajokyky                            3000 m/s

 

E.2.2. General Dynamics-yhtiön Lunar Expedition Vehicle (LEV)-ehdotus 1992:

LEV:             Miehittämätön    Miehitetty

Tyyppi           Yksisuuntainen   Paluualus

Hyötykuorma          9,70 t         3,60 (Kapseli 3,27 t + 0,33 t                                miehistö, varusteet)              

Rakennemassa         2,72 t         3,40 t

Ajoaine             10,68 t       16,10 t

Lähtömassa          23,10 t       23,10 t

Ajokyky:            2890 m/s      2890 + 2670 m/s

Ominaisimpulssi:    4658 Ns/kg=m/s  4658 Ns/kg=m/s

                

Centaur-vaihe:

Rakennemassa              2,47 t

Ajoaine                   24,53 t

Centaur täysi             27,00 t 

LEV+Centaur lähtömassa    50,10 t

Ominaisimpulssi           4609 Ns/kg

Ajokyky:                  3100 m/s


Lähetä mielipiiteesi e-osoitteeseen:
juhaniwestman@gmail.com

Takaisin Sisällysluetteloon
Takaisin Avaruus-alkusivulle.
Takaisin alkuperäiseen Ursa-esitelmään.
Paluu Etusivulle